Yhteisöllisyys näkyy yhteisöissä tai ryhmissä vahvana Me-henkenä, osallistumisena yhteisiin asioihin ja vastuun jakamisena. Yhteisöllisesti toimitaan usein yhteisten tavoitteiden, arvojen tai kiinnostuksen kohteiden ympärillä. Se ilmentää sitä, miten ihmiset toimivat yhdessä tukien toisiaan ja luovat yhteistä hyvinvointia ja tarkoitusta.

Miten yhteisöllisyys vaikuttaa työyhteisöön?

Yhteisöllisyys ei vaikuta ainoastaan työntekijöiden hyvinvointiin, vaan sillä on suora vaikutus myös hoidon ja ohjauksen laatuun. Kun työntekijät toimivat yhteistyössä ja tukevat toisiaan, he pystyvät tarjoamaan asiakkaille parempaa hoitoa. Esimerkiksi moniammatillisessa tiimityössä eri alojen asiantuntijat voivat tuoda esille omat näkökulmansa ja osaamisensa, jolloin asiakkaalle tarjotaan kokonaisvaltaisempaa ja yksilöllisempää hoitoa.

Yhteisöllisyys lisää myös tiedon jakamista ja avointa kommunikaatiota työyhteisössä. Tämä on erityisen tärkeää hoito- ja ohjaustyössä, jossa asiakastyön tilanteet voi muuttua nopeasti ja työntekijöiden on kyettävä toimimaan ammatillisesti ja tehokkaasti. Kun työyhteisössä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, työntekijät uskaltavat jakaa havaintojaan ja keskustella niistä kollegoidensa kanssa.

“Yhdessä eletty”

Arjessa tarvittava joustavuus luo työntekijöiden välille yhteisöllisyyttä, ja Me-henki on tärkeä äkillisistä tilanteista selviämiseksi. Yhteiset kokemukset mahdollistavat sen, että jokainen voi tarkastella sekä omaa että muiden toimintaa omasta näkökulmastaan. Kun havainnot jaetaan avoimesti, yksilö pystyy kehittämään omaa ammatillisuuttaan.

Yhteisöllinen ajattelu

Yhteisöllinen ajattelu työpaikalla tarkoittaa sitä, että työntekijät ymmärtävät olevansa osa laajempaa kokonaisuutta ja pyrkivät toimimaan yhteisen hyvän eteen. Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi on tärkeää pitää kokouksia, joissa työntekijät voivat keskustella työhyvinvoinnistaan ja jakaa kokemuksiaan. Kun työntekijät tuntevat yhteenkuuluvuutta ja luottamusta toisiinsa, he todennäköisemmin puuttuvat havaitsemaansa epäammattimaiseen toimintaan ja tukevat toisiaan vaikeissa tilanteissa.

Epäammatillinen toiminta

Yhteisöllisyys voi ehkäistä työntekijöiden epäammattimaista toimintaa useilla tavoilla. AVEKKIn näkökulmasta ennaltaehkäisy ja yhteisöllisyys on perusta ja lähtökohta turvalliselle toiminnalle. Jos työyhteisössä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, se vähentää riskiä työntekijöiden epäammatilliselle toiminnalle ja mahdollistaa epäkohdista puhumisen rakentavasti kollegoiden välillä.

• Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintamallit luovat selkeät raamit perustehtävään.
• Kun kaikki tietävät mitä odotetaan ja miten toimia haastavissa tilanteissa, jää sooloilu työntekijältä pois ja epäammatillisen toiminnan riski vähenee.

Epäammatillisen ilmapiirin mahdollisina riskeinä voi olla asiakkaiden provosointi, liiallinen vallan tai voiman käyttö, rangaistukset, rajoitustoimenpiteiden käyttö ilman perusteita tai muu järjetön toiminta.

Yhteisöllisyys on voimavara, joka voi parantaa merkittävästi työhyvinvointia ja työtehoa hoito- ja ohjaustyössä. AVEKKI-koulutuksissani tarjoan käytännönläheisiä työkaluja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kun panostamme teidän yhteisöllisyyteen, luomme teille työpaikan, jossa jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon, jossa on hyvä olla niin työntekijällä kuin asiakkailla. 

Artikkeli Yhteisöllisyys julkaistiin ensimmäisen kerran Kouluttaja Dennis Koski.

Läsnäolo – Havainnoi – Selvitä – Ymmärrä – Reagoi ja toimi ammattillisesti

Läsnäolon merkitys

Työympäristöissä, joissa on uhkaavia tilanteita tai väkivaltaista käyttäytymistä, ennakointi alkaa aktiivisesta läsnäolosta. Työntekijän läsnäololla on suuri vaikutus tilan ja muun ympäristön tunne ilmapiiriin. Läsnäololla tarkoitetaan tässä yhteydessä fyysistä, henkistä, emotionaalista sekä nonverbaalista läsnäoloa. Mikäli työntekijä ei ole läsnä työtilanteessa, hän ei pysty havainnoimaan ympäristöään ja saamaan sieltä tarvittavia merkkejä, jotka saattaisivat muutoin vaikuttaa hänen ammatilliseen toimintaan tilanteessa. Läsnäolon puute saattaa myös johtaa yksilön tai koko yhteisön toimimaan epäammatillisesti.

Havainnointi läsnäolon ja aistien kautta

Läsnäolon toteutuessa, työntekijä pystyy tietoisesti havainnoimaan ympäristöään, kiinnittää huomiota yksityiskohtiin sekä tunnistaa muutoksia ja poikkeamia, joko asiakkaassa tai yleisesti ympäristössä. 

Aistihavainnot ovat todella suuressa merkityksessä työskennellessä haastavissa ympäristöissä. Esimerkiksi normaalissa tilanteessa näköaistin avulla välittyy aivoille n. 85-90% informaatiosta. Kuuloaistin välityksellä välittyy n. 9% ja muut aistit välittävät vain n.4%. Nonverbaalinen havainnointi (sanaton) tapahtuukin lähes kokonaan näköaistin avulla, josta voidaan nähdä jo monia aggression ennusmerkkejä. 

Myös muut aistit ovat tärkeitä havainnoimaan aggression ennusmerkkejä, jotta tilanteissa voidaan ennakoida, vaikka ei oltaisikaan fyysisesti läsnä tilassa. 

Havainnointi ei tulisi keskittyä kuitenkaan vain asiakkaisiin, vaan tulisi myös havainnoida itseään, muita töissä olevia ihmisiä ja sekä tilanteissa tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Ennakointi ja sen vaikutukset

Ennakoinnin toteutuessa pystymme huomaamaan aggression ennusmerkit varhaisessa vaiheessa ja ehdimme reagoimaan tilanteeseen ammatillisesti ja mahdollisesti jopa välttämään tilanteen kehittymisen vaaralliseksi tai vaikeasti hallittavaksi. AVEKKIssa painotetaan henkilökunnan aktiivisuutta ja valppautta havainnoida työympäristöä ja siellä olevia ihmisiä. Kun työyhteisö toimii ammatillisesti, pystytään työssä esiintyviä uhkaavia tilanteita ennakoimaan ja välttämään niiden eskaloituminen. 

Tarve AVEKKI-osaamisen päivittämiselle?

AVEKKI-koulutuksissa keskitytään ennakointiin paljon syvemmällä tasolla, kuin tässä artikkelissa. Koulutuksissa nostetaan esille mm. koulutettavien työyhteisöissä jo hyväksi havaitut menetelmät, kouluttajana kerron omia käytännön esimerkkejä jotka olen havainnut toimiviksi sekä käsitellään myös tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa aihealueen osalta.

Artikkeli Mitä on ENNAKOINTI? julkaistiin ensimmäisen kerran Kouluttaja Dennis Koski.

AVEKKI on toimintatapamalli uhka- ja väkivaltatilanteisiin ja erityisesti niiden ennaltaehkäisyyn.
AVEKKI tulee sanoista Agressio, Vuorovaikutus, Ennaltaehkäisy & hallinta, Kehittäminen, Koulutus ja Integrointi.

AVEKKI-toimintatapamalli on prosessi, ammatillisten toimintojen sarja, alkaen ennaltaehkäisystä ja ennakoinnista edeten hallinnan kautta jälkiselvittelyyn ja tilanteesta oppimiseen. 

Artikkeli Mitä on AVEKKI? julkaistiin ensimmäisen kerran Kouluttaja Dennis Koski.